Forssan kaupungin kasvatus- ja opetuspäällikkö Tiina Kemppaisen aiheena oli Forssa – Suomen lapsiystävällisin kaupunki 2017. Valtuustoseminaarissa tehdystä aloitteesta syntynyt hanke ei ole pelkkää sanahelinää, vaan liikkeellä ollaan tosissaan.
Hankkeeseen otettiin myös kuntalaiset mukaan. Heille suunnatulla kahdella eri kyselyllä kartoitettiin, mitä eri-ikäiset asukkaat odottavat kaupungilta. Vastauksissa nousi esille turvallinen ja viihtyisä elinympäristö sekä laadukkaat ja ajantasaiset palvelut niin lapsille kuin aikuisillekin. Myös koko henkilökunta on ollut mukana miettimässä, mitä lapsiystävällisyys tarkoittaa ja miten se ilmenee arjen tekemisessä kaupungin eri yksiköissä. Vastausten pohjalta on syntynyt kriteeristö, jonka toteutumista voi arvioida ja jonka avulla toimintaa voidaan ohjata oikeaan suuntaan.
Syntyi seitsemän palvelulupausta, jotka liittyvät lapsen kohtaamiseen ja toimijoiden työn tekemisen tapaan ja tahtotilaan:
Tällä on ollut vaikutusta työkäytäntöihin ja pieniinkin asioihin. On kiinnitetty huomiota siihen, millaista esimerkkiä annetaan lapsille; mm. polkupyörällä liikkuva opettaja käyttää aina kypärää, tien ylitykseen käytetään suojatietä, punaisia päin ei kuljeta, kun puhutaan pienelle lapselle, kyykistytään hänen tasolleen jne. Syntyi aikuisten käyttäytymissäännöt, joista johdettiin hyvän työyhteisön periaatteet, jotka taas levisivät koko konserniin. Tämä on puolestaan lisännyt työhyvinvointia, joten lapsiystävällisyys on laajentunut myös aikuisystävällisyydeksi.
Koska kehitystyö näkyy jo käytännön toiminnassa, Forssa on päättänyt hakea Unicefin Lapsiystävällinen kunta –statusta, jollainen on tähän mennessä myönnetty 13 kunnalle/kaupungille. Mikä meriitti tuo olisikaan, kun houkutellaan paikkakunnalle uusia asukkaita!
Hankkeeseen otettiin myös kuntalaiset mukaan. Heille suunnatulla kahdella eri kyselyllä kartoitettiin, mitä eri-ikäiset asukkaat odottavat kaupungilta. Vastauksissa nousi esille turvallinen ja viihtyisä elinympäristö sekä laadukkaat ja ajantasaiset palvelut niin lapsille kuin aikuisillekin. Myös koko henkilökunta on ollut mukana miettimässä, mitä lapsiystävällisyys tarkoittaa ja miten se ilmenee arjen tekemisessä kaupungin eri yksiköissä. Vastausten pohjalta on syntynyt kriteeristö, jonka toteutumista voi arvioida ja jonka avulla toimintaa voidaan ohjata oikeaan suuntaan.
Syntyi seitsemän palvelulupausta, jotka liittyvät lapsen kohtaamiseen ja toimijoiden työn tekemisen tapaan ja tahtotilaan:
- lapsia kuullan ja he saavat ikätasonsa mukaisesti olla osallisia itseään koskevissa asioissa
- aikuiset kunnioittavat lapsia, tiedostavat heidän yksilöllisyytensä sekä kohtelevat heitä reilusti ja tasapuolisesti
- aikuiset pyrkivät toiminnassaan lasten ja nuorten kanssa läsnä olevaan ja kiireettömään kohtaamiseen sekä turvallisen ilmapiirin luomiseen ja ylläpitämiseen
- aikuiset toimijat sitoutuvat kehittämään ammatillista osaamistaan ja toimimaan yhteistyössä
- tavoitteena on yhteisöllisyyden edistäminen
- moninaisuus on arvokasta
- aikuinen on lapselle hyvänä esimerkkinä
Tällä on ollut vaikutusta työkäytäntöihin ja pieniinkin asioihin. On kiinnitetty huomiota siihen, millaista esimerkkiä annetaan lapsille; mm. polkupyörällä liikkuva opettaja käyttää aina kypärää, tien ylitykseen käytetään suojatietä, punaisia päin ei kuljeta, kun puhutaan pienelle lapselle, kyykistytään hänen tasolleen jne. Syntyi aikuisten käyttäytymissäännöt, joista johdettiin hyvän työyhteisön periaatteet, jotka taas levisivät koko konserniin. Tämä on puolestaan lisännyt työhyvinvointia, joten lapsiystävällisyys on laajentunut myös aikuisystävällisyydeksi.
Koska kehitystyö näkyy jo käytännön toiminnassa, Forssa on päättänyt hakea Unicefin Lapsiystävällinen kunta –statusta, jollainen on tähän mennessä myönnetty 13 kunnalle/kaupungille. Mikä meriitti tuo olisikaan, kun houkutellaan paikkakunnalle uusia asukkaita!
RSS Feed
